820 mLætbæk Mølle
Lähellä myllylampea ja vanhoja rakennuksia; sopii rauhalliseksi jatkoksi mylly- ja vesimaisemalle.
Assenbæk Mølle ei ole toiminnassa oleva mylly, mutta paikka ei myöskään ole hiljainen museokuva. Aluetta käytetään partioeskuksena ja ulkoilualueena, ja ulkoalueet ovat avoinna tavallisille kävijöille. Se luo hieman omanlaisen yhdistelmän: polkuja luonnon halki, avoimia leiripaikkoja, vettä maisemassa ja jälkiä vanhasta myllypaikasta, joka yhä ohjaa alueen ilmettä.
Lyhyelle paikalliselle kävelyretkelle vaihtelu on konkreettisin vetonaula. Partioeskus sijaitsee alueella, jossa on metsää, nummia, suota ja järviä, ja VisitDenmark nostaa paikan esiin kävelyretkikohteena. Alueella on merkitty kävelyreitti, mutta pituutta ja tarkkaa reittiä ei ole aineistossa ilmoitettu.
Yksi huomionarvoinen kohta on Kybækin kohdalla, missä maisema laskeutuu sulamisvesiuomaan. Siellä Benediktebroen yhdistää Assenbækin Letbækiin ja näiden kahden alueen polkuverkostot.
Assenbæk Mølle sai alkunsa pienenä vesimyllypaikkana, josta on mainintoja ajalta 1537-1562. Myöhemmin vesivoimaa käytettiin muuhunkin kuin viljaan: muun muassa villakankaan huovutukseen, perunajauhoon ja luiden survaamiseen. Vanha myllytalo myllynpyörineen on kadonnut, joten historia näkyy erityisesti myllyaltaissa, rakennuksissa ja tavassa, jolla vesi edelleen muokkaa paikkaa.
Benediktebroen on pieni mutta varsin tärkeä ylityspaikka Assenbækin alueella: täällä polut ylittävät pienen vesiuoman ja yhdistävät reitin Letbæk Møllen alueen ja Assenbæk Møllen alueen välillä.
Nimi liittyy paikallisesti prinsessa Benedikteen ja suureen partioleiriin Assenbækissä. KFUM-Spejderne järjesti täällä valtakunnallisen leirin vuonna 1976 nimellä Møllelejren, joten silta on sekä käytännöllinen oikoreitti että pieni partiolaishistorian jälki maisemassa.
Arkistokuva näyttää Assenbækvej 1:n noin vuonna 1895, ja oikealla näkyy nykyisin purettu myllyrakennus. Alkuperäinen mylly paloi vuonna 1870, ja uudet rakennukset pystytettiin vuonna 1872.
Paikka ei ollut mikään suuri jokimylly: Assenbæk on pieni vesiuoma, ja vuonna 1699 myllyä kuvattiin roskamyllyksi, jossa vettä oli niin vähän, että sen piti levätä neljä päivää puolen päivän jauhatuksen jälkeen. Myöhemmin vesivoimaa käytettiin muun muassa stamppimyllyyn, luujauhoon ja perunajauhoon.
Folk Skovlund oli vuosittainen nelipäiväinen kokoontuminen kansanmusiikin soittajille ja pelimanneille Assenbæk Møllen luona. Ensimmäinen festivaali järjestettiin toukokuussa 2002, ja vuonna 2013 tapahtumasta puhuttiin festivaalin 12. kertana.
Erityistä oli vapaaehtoisen yhteisöllisyyden, opetuksen ja pelimannimusiikin yhdistelmä. Kunnan aineistossa mainitaan myös osallistujia muun muassa Skotlannista, Irlannista, Norjasta ja Saksasta, joten myllyn ääni ei ole ollut vain paikallinen.